Tervetuloa sivuilleni!
Käy peremmälle ja löydät rautaisannoksen minusta, ajatuksistani ja tekemisistäni. Jos jokin asia jää epäselväksi tai haluat muuten ottaa yhteyttä, älä turhaan ujostele.
Tilaa uutiskirje! Lähetän kerran kuukaudessa sähköpostilla kuulumisia eduskunnasta. Jos haluat mukaan kirjeen postituslistalle, laita siitä viestiä: antti.kotti@eduskunta.fi
Mitä pitäisi ajatella, kun työuran kääntyessä viimeiselle vuosikymmenelle oma osaaminen ei ole enää työnantajan mielestä tarpeen tai kun tehostamisvaatimukset ajavat toiset työttömiksi ja toiset ylityöllistetyiksi? Tai kun yritys on päättänyt siirtyä maahan, jossa työtä pystyy teettämään polkuhinnalla? Miten tulisi suhtautua siihen, että maailma kohtelee ikänsä kovaa ruumiillista työtä tehnyttä, kuin tarpeetonta hylkiötä?
Nämä ovat liian tuttuja tarinoita kohtaamisista ihmisten kanssa. Tämä kaikki on taustalla, kun puhutaan työelämän murroksesta. Meillä on valtavasti ammatteja, joiden työpanoksista kukaan ei ole enää valmis maksamaan. Vuosikymmenten aikana hankittu osaaminen tuntuu menettäneensä arvonsa aivan yhtäkkiä. Sama kohtalo koskettaa niin duunareita kuin monia pienyrittäjiäkin. Tästä kaikesta kumpuaa suuri määrä vihaa ja katkeruutta, kun elämältä vedetään pohja pois.
Ikäihmisten hoidosta käyty keskustelu on avannut monen silmät. Vaikka kenellekään ei varmasti tullut yllätyksenä, että hoivapalveluissa on ongelmia, nyt paljastuneiden epäkohtien raadollisuus ja laajuus ja hoivan laadusta tinkiminen toimintatapana kuitenkin yllättivät.
Olen saanut asian tiimoilta valtavasti yhteydenottoja. Ne kertovat hyvistä hoivakodeista, joissa palvelu pelaa ja hoitajilla on aikaa riittävästi vaikkapa lehtien lukemiseen tai asiakkaiden kanssa ulkoiluun varsinaisen hoitotyön lisäksi. Valitettavasti valtaosa viesteistä kertoo toisenlaisesta todellisuudesta. On yksiköitä, joissa ruokailujen järjestäminen alkaa olla omaisten varassa. Myös hoitajat ovat kovilla. Eräs viesti kertoo, että hoitotyötä kutsumusammattinaan pitänyt henkilö joutui vaihtamaan alaa, kun ei jaksanut riittämättömyyden tunnetta kotipalvelukentässä.
Ikäihmisten hoidosta käyty keskustelu on avannut monen silmät. Vaikka kenellekään ei varmasti tullut yllätyksenä, että hoivapalveluissa on ongelmia, nyt paljastuneiden epäkohtien raadollisuus ja laajuus ja hoivan laadusta tinkiminen toimintatapana kuitenkin yllättivät.
Olen saanut asian tiimoilta valtavasti yhteydenottoja. Ne kertovat hyvistä hoivakodeista, joissa palvelu pelaa ja hoitajilla on aikaa riittävästi vaikkapa lehtien lukemiseen tai asiakkaiden kanssa ulkoiluun varsinaisen hoitotyön lisäksi. Valitettavasti valtaosa viesteistä kertoo toisenlaisesta todellisuudesta. On yksiköitä, joissa ruokailujen järjestäminen alkaa olla omaisten varassa. Myös hoitajat ovat kovilla. Eräs viesti kertoo, että hoitotyötä kutsumusammattinaan pitänyt henkilö joutui vaihtamaan alaa, kun ei jaksanut riittämättömyyden tunnetta kotipalvelukentässä.