Kirjoitukset
Pohjoismaiden välillä liikuttaessa ulkomailla työskenneltäessä kuulutaan pääsääntöisesti sen maan sosiaaliturvan piiriin, jossa työskennellään. Näin on siinäkin tapauksessa, ettei henkilö muuta kyseiseen maahan, vaan jää asumaan toiseen Pohjoismaahan.
Pohjoismaista Suomeen lyhyeen työsuhteeseen tuleva henkilö ei ole kuitenkaan oikeutettu sosiaaliturvaan alle neljän kuukauden maassaolon aikana. Alle neljän kuukauden työsuhteissa ulkomailta tuleva työntekijä tai yrittäjä ei siis kuulu suomalaisen sairausvakuutuksen piiriin eikä näin myöskään sairauspäivärahan piiriin. Suomen sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävät yleensä poikkeuksetta työharjoittelijat ja au pairit sekä muut lyhytaikaista tai pienipalkkaista työtä tekevät, joiden työsuhde ei täytä työssäoloehtoa.
Laitoshoito on viimesijainen hoitomuoto
Hallituksen rakennepaketista on noussut julkisuuteen yksi keskustelunaihe yli muiden: vanhusten hoivapalvelut. Se onkin erinomaisen tärkeä aihe, jolle tämä hallitus on laittanut jo paljon painoarvoa säätämällä ensimmäisen vanhuspalvelulain.
Hallituksen tavoite vähentää laitoshoidon menoja on aiheuttanut osin tarkoitushakuista ja voittopuolisesti perusteetonta kritiikkiä. Nykyinen laitoshoitoa painottava malli on taloudellisesti kaikkein kallein, mutta mikä tärkeintä laitosasuminen on elämänlaadun kannalta huonoin vaihtoehto.
Hyvinvointi tulee työstä
Työ ei ole entisensä. Sen merkitys ihmiselle ja sen tekeminen ovat muuttuneet. Monia perinteisiä työtehtäviä ei enää ole. Suomi on täynnä ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä töitä, mutta eivät syystä tai toisesta pääse tekemään niitä. Kasvava joukko on myös heitä, jotka eivät töitä haluaisi tehdä lainkaan.
Hyvinvointiyhteiskuntamme on kehittynyt aikojen saatossa jo niin pitkälle että on syntynyt perspektiiviharha siitä, että hyvinvointi olisi itsestäänselvyys. Näin ei ole. Hyvinvointi voi syntyä vain työstä. Tulopoliittinen ratkaisu osoitti, että vielä on halua tehdä asioita ja joustaa työllisyyden parantamiseksi. Tämä henki on saatava nyt konkretisoitua työpaikoiksi ruohonjuuritasolle.
Tänään vietettävä lapsen oikeuksien päivä muistuttaa meitä tärkeästä asiasta. Lasten oikeuksien toteutuminen lähtee lasten kuulemisesta eri tavoin niin perheiden arjessa, lasten omia asioita koskevassa päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa yleisemminkin. On muistettava, että lapsia koskeva päätöksenteko vaikuttaa aina pitkälle tulevaisuuteen. Kaiken toiminta- ja työkyvyn perusta muodostuu lapsuus- ja nuoruusiässä.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tutkitaan parhaillaan lähiruoan vaikutuksia alueen talouteen. Tutkimus vahvistaa, että lähiruoan käyttämisellä on alueelle merkittäviä työllisyys- ja talousvaikutuksia. Lähiruoalla on vahva merkitys myös koko maan talouden kannalta.
Lähiruoan kysynnän lisääntymisen vauhti on yllättänyt niin tuottajat kuin lainsäätäjänkin. Nyt ollaankin tilanteessa, jossa kysyntään vastaamisessa on ongelmia. Lähiruoan suhteen vahvaa tilannetta ei ole varaa
jättää hyödyntämättä. Siksi elintarvikelainsäädännön ongelmia on kyettävä korjaamaan.