Katja Taimela

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tutkitaan parhaillaan lähiruoan vaikutuksia alueen talouteen. Tutkimus vahvistaa, että lähiruoan käyttämisellä on alueelle merkittäviä työllisyys- ja talousvaikutuksia. Lähiruoalla on vahva merkitys myös koko maan talouden kannalta.

Lähiruoan kysynnän lisääntymisen vauhti on yllättänyt niin tuottajat kuin lainsäätäjänkin. Nyt ollaankin tilanteessa, jossa kysyntään vastaamisessa on ongelmia. Lähiruoan suhteen vahvaa tilannetta ei ole varaa
jättää hyödyntämättä. Siksi elintarvikelainsäädännön ongelmia on kyettävä korjaamaan.

 

Elintarvikelainsäädännön uudistamistahti on ollut paikoin liiankin nopea. Alan yrittäjien kannalta hankalaa on myös, että lakien edellyttämistä toimenpiteistä ja vaatimuksista ei ole selkeitä ohjeita.

Yrittäjät haluaisivatkin säädöksistä enemmän koulutusta. Säädösviidakon ohella vaikeuksia aiheuttaa valvonnan sisältämä runsas tulkinnanvaraisuus.

Yrittäjien näkökulman tilanteeseen kiteyttää hyvin somerolaisen Kolatun vuohijuustolan yrittäjä Janne Tolvi (MT 23.8.2013): "Suomessa ei ole yhtäkään elintarvikeyritystä, jossa ei olisi jotakin huomautettavaa. Tämä johtuu siitä, että lakeja ja niiden tulkitsijoita on niin monia".

Byrokratian kiemurat hiertävät ymmärrettävästi elintarvikealan yrityksissä. Samalla yrittäjät kuitenkin korostavat suomalaisen ruoan turvallisuuden tai laadun merkitystä. Niistä ei olla valmiita tinkimään. On selvää, että laadukkaan ruoan kuluttajahinnat eivät voi olla kovinkaan matalat. Ruoka ei voi olla samaan aikaan ensinnäkin halpaa ja toisaalta laadukasta ja kestävällä tavalla tuotettua. Tämä yhtälö on mahdoton.

Suomalaiset käyttävät tuloistaan keskimäärin 12 prosenttia ruokaan, eli valinnat ruokakaupassa ovat erittäin merkittäviä. Kulutuspäätökset vaikuttavat paljon myös terveyteemme ja ympäristöön. Luonnon kannalta olisi tärkeää, että tuotettu ruoka päätyy ravinnoksi, ei kaatopaikalle tai kompostiin.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen johtaman Ecopaf-tutkimuksen mukaan suomalaiset heittävät vuosittain satojen miljoonien eurojen edestä ruokaa menemään. Kotitalouksissa heitetään 120–160 miljoonaa
kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin vuosittain, eli 20–30 kiloa henkeä kohti. Yhden hengen talouksissa ruokahävikki vie vuodessa noin sata euroa, pariskunnilla noin 150 euroa ja lapsiperheissä 280 euroa. Henkilöä kohden rahaa haaskautuu siis yli 80 euroa.

Ruokahankinnoissa kannattaisikin panostaa laatuun määrän sijasta. Hävikkiä pienentämällä säästyvän rahan voi sijoittaa parempilaatuiseen, lähellä tuotettuun, terveellisempään, tuoreeseen ja ennen kaikkea paremman makuiseen ruokaan.