Katja Taimela

Kansanedustajakollegani Kimmo Kiljusen kirjallinen kysymys, jonka itsekin allekirjoitin, on nostanut melkoisen myrskyn vesilasissa. Tämä keskustelualoite pienten eläkkeiden korottamisesta on tyrmätty tylysti ja osin tahallisesti väärinymmärtäen.

Väittäisin että jokainen kansanedustaja on käynyt urallaan lukemattomia keskusteluja kansalaisten kanssa eläkkeiden tasosta. Omalla kohdallani aihepiiri muodostaa hyvin merkittävän osan kaikista yhteydenotoista. Ihmisten kokemus pienten työeläkkeiden ja takuueläkkeen tason mataluudesta on otettava vakavasti tilanteessa, jossa lähes kaikkien välttämättömien kulutushyödykkeiden hinnat nousevat nopeasti. Jokainen ihminen ansaitsee tässä maassa arvokkaan vanhuuden ja siihen ei kuulu jatkuva penninvenyttäminen tai valinnat ruoan ja lääkkeiden ostamisen välillä.

Kirjallisessa kysymyksessä esitetään eri vaihtoehtojen selvittämistä sille, miten alle 1400 euron työeläkkeiden korotus voitaisiin rahoittaa. Se, että kysymyksessä nostetaan esille hieman kärjistäenkin vaihtoehtoina myös eläkerahastovarallisuuden hyödyntämisen selvittäminen ja eläkeindeksin tarkastamisen selvittäminen, on olennaista keskustelun kannalta, vaikka suuri osa kysymyksen allekirjoittajista - ja luen itseni tähän joukkoon - suhtautuu näihin keinoihin erittäin varauksellisesti. 

Pienimpien työeläkkeiden varassa olevien aseman parantaminen on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan. Hallitus on parantanut pienituloisimpien eläkeläisten eläketurvaa korottamalla takuueläkkeitä 50 eurolla ja kansaneläkkeitä 34 eurolla. Korotukset kohdistuivat 300 000:een kansaneläkettä ja takuueläkettä saavaan eläkeläiseen. Lisäksi palveluja on parannettu monin tavoin ja palvelumaksuja on kohtuullistettu, terveyskeskuksen hoitajakäynnit on muutettu kokonaan maksuttomiksi. Marinin hallituksen inhimillinen linja on saanut paljon aikaan, mutta meillä on vielä valtavasti tehtävää.

Keskustelunavaukset eläkeläisten aseman parantamiseksi eivät ole usutus sukupolvisotaan, vaan niillä tuodaan esiin tärkeä epäkohta. Tarve pienempien eläkkeiden korottamiselle on aito, ja sen eteen tulemme tekemään työtä, vaikka ajankohtainen keskustelu osoittaa jälleen kerran kuinka hankalaa se on. Oikeiston tapa käydä tätä keskustelua asettamalla pienituloisia ihmisryhmiä vastakkain, oli sitten kysymys eläkeläisistä, opiskelijoista, työttömistä tai maahanmuuttajista, on helppo tapa hallita ilmatilaa, mutta moraalisesti täysin kestämätöntä ja yhteiskuntaa hajottavaa.