Katja Taimela

Hyvät ystävät, arvoisat juhlavieraat!
On erityinen ilo ja kunnia olla juhlimassa omaa ikäystävääni, mielenterveysyhdistys Salmi ry:tä.
Pieni silmäys historiaan osoittaa, että vuonna 1974 kuohui politiikassa, jossa itse saan tänä päivänä tehdä työtäni. 45-vuotta sitten SMP:n Veikko Vennamo kannettiin ulos eduskunnan täysistunnosta. Yhdysvalloissa nähtiin historian ensimmäisen kerran istuvan presidentin ero, kun Richard Nixon, joutui vetäytymään toimestaan Watergate-skandaalin myötä. Politiikan myrskyt kuulostavat siis kaikessa erikoisuudessaan hyvin samankaltaisilta tänä päivänä kuin tasan 45 vuotta sitten.

Mielenterveyteen liittyvien haasteiden perusta on myös ennallaan. Mutta mielenterveysongelmien kirjo ja hoito ovat muuttuneet paljon vuosikymmenten saatossa. Tieto sairauksista ja niiden hoidosta on lisääntynyt merkittävästi.
Monimutkaistuva ja nopeatempoisemmaksi muuttuva ihmiselämä johtaa eriasteisten mielenterveysongelmien lisääntymiseen. Erityisesti nuorilla on aikaisempaa enemmän myös psyykkistä kuormitusta, joka on sairautta lievempää, mutta ilmenee uniongelmina ja ahdistus- ja masennusoireina. Osalla nuorista opiskelutavoitteet, runsas etätuntien määrä opinnoissa ja paine omasta pärjäämisestä muodostuu liian raskaaksi kantaa. Yksi asia, jonka kanssa meillä on vielä paljon tehtävää, on se, että edelleen tänäkin päivänä mielenterveysongelmat leimaavat ihmisen liian helposti.

Jollain tavalla tuntuu, että myös vapaaehtoistoiminta on murroksessa. Aikanaan perustettiin yhdistyksiä suurella innolla. Ne kokosivat valtavasti ihmisiä yhteen. Tänä päivänä yhdistysten organisoima vapaaehtoistoiminta alkaa harmaantua voimakkaasti. Yhä useampi yhdistys toimii tänään ikäihmisten aktiivisuuden varassa. Tai sitten useat yhdistykset, samojen aktiivisten kasvojen varassa.
Nuorempia toivotaan kovasti mukaan, mutta vapaaehtoistyö ei ole tänään siinä huudossa, missä se on aikoinaan ollut. Tämä näkyy oikeastaan ihan kautta yhdistyskentän, puhuttiin sitten urheiluseuroista, poliittisesta toiminnasta, hyvinvointiin liittyvistä yhdistyksistä tai mistä tahansa harrastamisesta.
On todella mielenkiintoista nähdä, mihin tilanne tästä kehittyy. Jäämmekö lopullisesti nettikupliimme vai tuleeko jonain päivänä eteen se tilanne, että ihmiset alkavat taas hakeutua konkreettisesti toistensa seuraan jonkin yhdistävän tärkeäksi koetun harrastuksen tai toiminnan pariin. Toivon itse tätä kovasti.
Yhdessäolo kuuluu ihmisten perustarpeisiin ja ajattelenkin niin, että yhteydenpidon siirtyminen verkkoon johtaa väistämättä elämänlaadun heikkenemiseen, kuormittaviin väärinymmärryksiin ja kylmiin tapoihin lähestyä toista ihmistä.

Tuolloin 45 vuotta sitten näin siis itse päivänvalon. Samana vuonna perustettiin myös mielenterveysyhdistys Salmi ry. Jos tähän ikään sisältyy ihmiselle paljon - lapsuusaika, nuoruusvuodet, opiskelut, perheen perustaminen ja melkoinen kappale työelämää - myös vapaaehtoistyöstä elävä yhdistys on saanut paljon aikaan. Jos itselläni menossa ovat ruuhkavuodet, niin lyhyt vilkaisu Salmi ry:n nettisivuille osoittaa, että hengästyttävä tahti on teilläkin.

Arvoisa juhlayleisö!
On arvokasta, että opimme koko ajan lisää siitä, mitä mielenterveysongelmien taustalla piilee. Sen myötä pystymme ennaltaehkäisemään ja hoitamaan ongelmia. Valitettava tosiasia on kuitenkin, että harvemmin poliittisessa päätöksenteossa pohditaan päätösten vaikutuksia ihmisten terveyteen saati mielenterveyteen.

Tutkimustieto osoittaa, että sosiaalisen vuorovaikutuksen ja terveyden välillä on vahva yhteys. Yksinäisyys on usein yksi osatekijä myös syrjäytymisessä, vaikka yksinäisyys ei liity köyhyyteen tai koulutuksen puutteeseen. Erään arvostetun tutkimuksen mukaan yksinäisyys on yhtä suuri terveysriski kuin tupakointi ja kolme kertaa vaarallisempaa kuin ylipaino.

Yhteiskuntamme on kehittynyt viime vuosina hyvin yksilökeskeiseksi. Toki yhteisöllisyyskin kukoistaa vielä monessa paikassa, mutta moni meistä on jäänyt normaalista yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä osattomaksi.
Mietitään vaikkapa vanhuksia, jotka laitoksissa tai kotona saavat usein kiireiseltä hoitajalta vain välttämättömimmän palvelun. Jutustelulle ei ole aikaa, eikä laitoksista pääse edes aina ulkoilemaan.
Näin ollen kun puhutaan vaikkapa hoitajamitoituksesta – siitä että ikäihmisten palveluihin taataan riittävä määrä henkilöstöä – silloin puhutaan nimenomaan ihmisten arjesta ja väitän, että arjen laatu on se asia mikä myös ennaltaehkäisee mielenterveysongelmia.

Arvoisat kuulijat,
olen hyvin tyytyväinen nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. Sinne on kirjattu monta tärkeää asiaa ja hallitus on niitä hyvin kunnianhimoisesti lähtenyt viemään eteenpäin.
Mielenterveyspolitiikan kohdalla työlistalla on mielenterveysstrategian laatiminen. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja palvelujen oikea-aikaisuus ja laatu. Strategian tavoitteena on lisäksi turvata mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäistä itsemurhia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista. Samalla uudistetaan mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö.

On ollut sydäntäsärkevää lukea viestejä ihmisiltä, jotka ovat joutuneet kamppailemaan saadakseen omaisensa hoitoon, vaikka ongelmat ovat olleet selviä ja omat voimat niiden kanssa taistellessa alkaneet ehtyä. Väittäisin, että meillä Suomessa on vielä suhteellisen hyvät turvaverkot, jotka auttavat hädässä. Ongelmana on palveluiden pienet resurssit ja toisaalta se, ettei näihin palveluihin päästä oikea-aikaisesti joko jonojen tai vaikkapa sen takia, että niistä ei tiedetä.
Hoitotakuuta tiukennetaan perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (7 pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Hallitus-ohjelman pohjalta valmistelussa oleva perusterveydenhuollon hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia, erottamatta mielenterveyttä perusterveydenhuollon kokonaisuudesta. Tämä kohentaa tuntuvasti mielenterveyspalveluiden saatavuutta.

Kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin.

Iso haaste meillä poliittisilla päätöksentekijöillä on myös työllisyysasteen nosto. Mielenterveyden häiriöt ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen Suomessa. Jatkossa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota ja löytää keinoja, joilla ihmisen mieli voi hyvin, erilaisissa raskaammissakin työolosuhteissa ja ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöiden syitä. Tukielementit, joilla saadaan mielenterveyskuntoutujien osaaminen ja työpanos yhteiskunnan käyttöön, pitää löytää nopeasti.
Aiemmin tällä viikolla eduskuntaan saapui Terapiatakuu-kansalaisaloite, jossa ehdotetaan, että mielenterveysavun piiriin pääsisi jo ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Ehdotetun lakimuutoksen mukaan varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Hoidon tarve tulisi arvioida heti apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon pitäisi alkaa kuukauden kuluessa. Tätä aloitetta on helppo tukea ja viedä eteenpäin.

Hyvät ystävät!
Salmi ry on yksi Suomen vanhimmista mielenterveysyhdistyksistä. Samalla se on hyvä esimerkki siitä uskomattoman tärkeästä työstä, jota erilaiset kolmannen sektorin järjestöt tekevät Suomessa. Ilman tätä työtä Suomi olisi hyvin erilainen paikka elää. Tuskin voitaisiin puhua hyvinvointivaltiosta.
Haluan kiittää lämpimästi mielenterveysyhdistys Salmen väkeä monista aktiivisista vuosista. Teidän työnne on helpottanut ja parantanut monen ihmisen arkea. Meidän on syytä olla ylpeitä tästä yhdistyksestä ja sen tekemästä työstä.
Se tapa, jolla Salmi ry tuo ihmisiä yhteen ja mahdollistaa vertaistuen, on äärimmäisen tärkeä. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen ylläpitäminen merkitsee paljon koko Salolle.
Jokainen meistä voi sairastua, väsyä tai uupua. Siksipä parasta mitä voimme tehdä, on auttaa ja kuunnella toinen toisiamme, olla tukena ja apuna tarvittaessa.
Pidetään toisistamme huolta!
Hyvät ystävät, toivotan mielenterveysyhdistys Salmi ry:lle paljon hyviä vuosia myös tulevaisuudessa. Tekemänne työ on korvaamattoman arvokasta.
Lämmin ja nöyrä kiitos siitä!