Katja Taimela

Lehdessä julkaistiin lyhennetty versio kirjoituksesta.

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Ville Valkonen käynnisteli vaalikampanjaansa listaamalla kokoomuksen teesejä työllistämispolitiikassa (Kunnallislehti 3.10.2014). Viimeistään nyt kaikille alkaa olla selvää, että kokoomuksen työväen puolue –kampanja oli pelkkä vaalitemppu ja täyttä sumutusta.

 

Kokoomus näkee, että Suomi nousee talousahdingosta vain sillä, että tavallinen pienipalkkainen työntekijä joustaa, joustaa ja vielä kerran joustaa. Saavutetuista eduista on luovuttava yksi toisensa jälkeen. Ne ovat kokoomukselle ”kotikutoisia ongelmia”, kuten Valkonen kirjoittaa. Ansioturvaa pitää leikata. Yritysten verotusta pitää helpottaa ja työvoimakustannuksia voimakkaasti alentaa. Veroja pitää alentaa, mikä ei voi tarkoittaa muuta kuin hyvinvointipalvelujen leikkaamista. Kaikesta tästä huokuu asenne, jonka mukaan suomalainen työntekijä on kokoomuksen mielestä aivan liian hyvässä asemassa tuloiltaan ja ansioturvaltaan.

Itse olen saanut täysin erilaisen käsityksen suomalaisen palkansaajan arjesta. Arki ei ole yltäkylläisyyttä, vaan ponnistelua jaksamisen äärirajoilla palkalla josta ei jää mitään mihinkään ylimääräiseen. Todellisuus on sitä, että vaikkapa paikallisen sopimisen laajentaminen tarkoittaisi monen kohdalla ansioiden vähenemistä tasolle, jolla kukaan ei voi elää. Pitäisi olla vähintäänkin kansalaisoikeus, että me kaikki voisimme elättää itsemme ja perheemme työnteolla tai yrittämisellä.  Työntekijän hyvinvointi, joka lähtee riittävästä toimeentulosta, ei ole yrityksiltä pois. Päinvastoin. Hyvinvoiva ja motivoinut työntekijä on yrityksen menestyksen paras takaaja.

Myös yritysten pärjäämistä on toki tuettava. Tällä hallituskaudella on tehty paljon merkittäviä uudistuksia, jotka ovat parantaneet yrityksien taloudellisia toimintaedellytyksiä lähtien vaikkapa yhteisöveroratkaisusta. Monet näistä toimenpiteistä alkavat vaikuttaa hieman viiveellä, mutta yksi päätösten keskeinen merkitys on ollut yritysmyönteisen ilmapiirin luominen.

En voi olla ihmettelemättä, että samalla, kun työntekijöiltä vaaditaan yhteiskuntatakuuta ja joustoja, samat asiat eivät kokoomuslaisessa ajattelussa koske millään tavalla yrityksiä. Mietitään vaikkapa nuorisotakuuta. Tavoite on laittaa piste nuorten syrjäytymiskehitykselle, joka on erittäin tärkeä tavoite koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Se onnahtelee nyt työpaikkojen puuttumisen takia.

Yhteiskunta on ladannut nuoren työllistämiseksi ennenkuulumattoman tukipaketin, joka sisältää silkkaa rahallistakin tukea todella paljon. Silti yritykset ovat vastahankaisia työllistämään nuoria. Tämän helpommaksi ei yhteiskuntavastuun kantamista voida enää tehdä. Toki täytyy todeta että meillä on paljon positiivisiakin yrityksiä, jotka ovat lähteneet täysillä mukaan näihin talkoisiin. Mutta erityisesti näin vaikeina aikoina lisää yhteisvastuuajattelua tarvitaan.

Olemme samaa mieltä Valkosen kanssa siitä, että Suomi nousee vain työllä. Kaikki lähtee hyvinvoivasta työntekijästä sekä hyvinvoivista yrittäjistä ja yrityksistä. Siitä, että laitamme johtamisen ja työolot kuntoon yrityksissä. Siitä, että emme tee uutta työtätekevän köyhälistön luokkaa tähän maahan. Siitä, että kykenemme luomaan sellaisia tuotteita ja palveluita, joilla on kansainvälisesti kysyntää ja kykenemme ne myös myymään maailmalle. Siitä, että puhallamme yhteen hiileen, emmekä syyllistä työntekijöitä tai yrittäjiä, vaan huolehdimme säällisestä tuesta ja hyvästä toimintaympäristöstä molemmille. Yhteiskunnallisessa mielessä paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemistä. Yhdessä voimme seuraavaksi vaikkapa lähteä helpottamaan yrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Tästä hyötyvät niin yrittäjä, työntekijä kuin yhteiskuntakin.

Työelämä muuttuu ja työntekijätkin ovat edelleen valmiit joustamaan yhteiseksi hyväksi, kuten vaikkapa eläkeratkaisun vastaanotosta voidaan päätellä. Aito muutos tapahtuu kuitenkin vain yhdessä sopimalla. Siitä meillä Suomessa on hyvät kokemukset ja vahvoja työnäytteitä erilaisten keskitettyjen tulosopimusten muodossa. Niille on perustettu yritysten ja työntekijöiden luottamus tulevaisuuteen ja toimeentuloon. Ne ovat myös perusta yhteiskunnan vakaudelle ja kasvulle. Yhdessä sopimisesta on pidettävä kiinni, se on meille tärkeä voimavara.