Katja Taimela

Lehdet ovat viime viikkoina olleet täynnä juttuja liittyen taksialaan liikennepalvelulain astuessa voimaan heinäkuun alussa. Nyt on herätty muutoksiin, jotka eduskunnassa äänestettiin voimaan jo viime vuoden keväänä. Tuolloin esiintyneet huolet ovat tapetilla edelleen: mikä on taksien saatavuus, mistä saa selville hinnan ja kuka taksia saa ajaa.

Vaikka taksijärjestelmän kehittäminen on tarpeen, hallituksen ajama lakimuutos heittää kerralla kaikki palikat ilmaan avaamalla yhdellä rysäyksellä lupakiintiöt, päivystysvelvoitteet sekä hinnoittelun. Nyt odotellaan mihin asentoon palaset laskeutuvat. On erittäin vaikeaa arvailla, millainen taksijärjestelmä meille muotoutuu.

Alku saattaa olla kaoottinen, kun toimijat hakevat rooliaan markkinoilla. Suuremmissa kaupungeissa muutama iso toimija tulee voimakkaasti hakemaan mahdollisimman suurta palaa kakusta. Mitä harvaan asutuilla alueilla tapahtuu, on iso kysymysmerkki. Samaan aikaan moni ikääntyvä yrittäjä on jo tehnyt päätöksen toiminnan lopettamisesta. Heidän kannaltaan muutos on kohtuuttoman raju. Herää kysymys, olisiko uudistuksen voinut tehdä toisella tavalla, maltilla ja hallitusti.

Valitettavasti nuo sanat eivät kuulu Sipilän hallituksen sanavarastoon. Hallituksen tapa uudistaa on ajaa massiivisia mylläyksiä kohtuuttoman heikolla valmistelulla, tolkuttomalla kiireellä, asiantuntijoita kuuntelematta ja ilman vaikutusarvioita tai tietopohjaa. Sokea markkinausko ja pakkomielle valtaviin uudistusmyllerryksiin heittävät ihmisten palveluja ja elinkeinoja pesuveden mukana viemäriin, oli kysymys sitten liikenteen tai sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta.

Nyt kuopattava taksijärjestelmä on totuttanut suomalaiset palvelevaan, kiinteähintaiseen ja saatavuudeltaan hyvään taksijärjestelmään. Markkina jaetaan yhdellä isojaolla uusiksi. Taksit tulevat keskittymään sinne missä asiakkaita on.

Tässä on toki hyvätkin puolensa, mutta herää kysymys, miten käy asiakkaan siellä, missä etäisyydet ovat pitkät, väkeä vähän ja taksipalvelu välttämätön julkisen liikenteen puuttuessa. Millainen on mökin mummon neuvotteluasema hinnasta neuvoteltaessa, kun taksipalvelun tarjoajia on vain yksi? Onko hänelle tarjolla vain maksajan paikka tässä uudistuksessa?

Mopoautolla tuskin kukaan jatkossakaan tolpalla päivystää, mutta onpa Turkuun tulossa lehtien mukaan monille Thaimaan lomilta tuttu tuk-tuk ihmeteltäväksi kesän ajaksi. Onko tässä uudistuksen koko kuva: siirrymmekö laadullisesti taksimersujen takapenkeiltä mopojen tarakalle kyhättyihin huojuviin koppeihin.