Katja Taimela

Suomen menestys perustuu korkeatasoiseen koulutukseen. Meille on rakennettu vuosikymmenten aikana vahva koulutusjärjestelmä, jonka erinomaisia tuloksia hämmästellään maailmalla. Hiljalleen koulutukseen on kuitenkin syntynyt uudistamistarpeita mm. työelämän kasvavien ja muuttuvien osaamisvaatimuksien, osaamistason laskun, motivaatiokadon, koulutuksellisen taso-arvon murentumisen, koulutustason heikentymisen ja resurssipulan myötä.

Nämä paineet on tunnistettu jo vuosia sitten. Nyt niiden pohjalta suunniteltu ammatillisen koulutuksen reformi on etenemässä. Laadukas toisen asteen koulutus takaa yrityksille niiden tärkeimmän kilpailuvaltin: osaavan työntekijän. Koulutus lisää tuottavuutta, ja se on paras vakuutus työmarkkinoiden riskejä vastaan. Samalla koulutus on tehokas keino vähentää eriarvoisuutta ja pitää kaikki mukana yhteiskunnassa.

Toisen asteen koulutuksesta syrjäytyminen ennakoi usein heikompaa terveydentilaa, useampia työttömyysjaksoja sekä lyhempää työuraa kuin lukion tai ammatillisen koulutuksen suorittaneilla. Tilastot kertovat karua kieltään siitä suunnasta, johon meillä ollaan kulkemassa. Joka kymmenes perusasteen päättävistä ei saavuta riittävää lukutaidon tasoa yhteiskunnassa pärjäämiseksi. Sekä suomalaisnuorten että aikuisten koulutustaso on laskussa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on jo 15% naisista ja viidennes miehistä 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä.

Sipilän hallituksen koulutuspolitiikka on saanut asiantuntijoilta täystyrmäyksen. Koulutuslupaukset on rikottu kerta toisensa jälkeen. Seurauksena koulutuksellinen eriarvoisuus kasvaa oppilaiden, koulujen ja kuntien välillä sekä kaikilla koulutustasoilla. Sipilän hallitus jää historiaan politiikasta, joka käänsi koulutustason laskuun ensimmäistä kertaa sataan vuoteen.

Koulutusleikkaukset jatkuvat ensi vuonna, kun ammatilliselta koulutukselta ollaan uudistamisen varjolla leikkaamassa 200 miljoonaa euroa. Hallitus kertoo mielellään julkisuudessa, miten suomalaisten osaamistasoa nostetaan ja miten koulutusta uudistetaan. Tosiasiassa tällaisella "uudistamisella" verhoillaan pelkkää leikkaamista ja keskittämistä.

Nuorilla on oikeus saada laadukasta ammatillista koulutusta täyspäiväisesti. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset johtavat lähiopetuksen vähenemiseen entisestään. Jatkossa on tuhansia opettajia vähemmän opettamassa. Mitä vähemmän opiskelija saa lähiopetusta, sitä huonommin opinnot etenevät.

SDP nostaisi ammatillisen koulutuksen reformin tärkeimmäksi tavoitteeksi koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentämisen. Toteuttaisimme ammatillisen koulutuksen uudistuksen ilman kohtuuttomia leikkauksia opetuksen kattavuuteen, määrään tai tasoon. Yhdistettynä hallituksen ajamiin poikkeuksellisen mittaviin leikkauksiin on vaarana, että reformi päinvastoin johtaa keskeytysten ja vailla toisen asteen tutkintoa jäävien nuorten määrän kasvuun.

SDP kehittäisi ammatillista koulutusta osaamisperusteiseen ja opiskelijalähtöiseen suuntaan, jolloin tuettaisiin erilaisia oppimistapoja, jotta mahdollisimman moni pystyisi suorittamaan ammatillisen tutkinnon. Oman haasteensa opiskelulle tuo opiskelun kustannusten nopea nousu. Yksikään nuori ei saa joutua keskeyttämään opintojaan materiaalimaksujen takia. Siksi SDP esittää vaihtoehtobudjetissaan oppivelvollisuuden pidentämistä ja toisen asteen muuttamista maksuttomaksi.